ASTU-tilojen lehmät vastaanottavat ydinkarjan alkioita

ASMO-ydinkarjan jalostusohjelman tavoitteena on lyhentää sukupolvenväliä ja siten nopeuttaa perinnöllisen edistymistä. Siksi ydinkarjan hiehot tuottavat alkioita jo ennen tiineyttämistään perinteisten huuhtelujen sekä alkutiineyskuukausina OPU (ovum pick up) -tekniikan avulla. Nämä nykyiset lisääntymistekniikat mahdollistavat siis vasikoiden tuottamisen laajassa mittakaavassa, mutta tällöin myös alkioiden kantajia tarvitaan runsaasti. Tästä syystä puolitoista vuotta sitten perustettiin okioisten ympäristöön vastaanottajakarjojen verkosto, jotka vastaanottavat ydinkarjan hiehojen alkioita.vo

Ydinkarjaan valitaan parhaita yksilöitä

ASMO-ydinkarjan jalostusohjelma etenee suunnitellusti. Ensimmäiset ASMO-lehmät saapuivat Jokioisten Rehtijärven navettaan vajaat kolme vuotta sitten. Viime vuonna saatiin jalostusindeksit ensimmäisille ensikoille, nyt testissä on noin 40 eläintä. Tähän mennessä 46 ensikkoa on karsittu pois jalostusohjelmasta, ja alkiotuotantoon hyväksyttyjä huippuemiä on nyt kahdeksan. Tiineitä hiehoja on 41 ja alle 16 kuukauden ikäisiä hiehoja ja vasikoita on yhteensä 76. Alkiokeskuksen ja Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) omistama ydinkarja pidetään toistaiseksi jatkossakin ns. avoimena ydinkarjana eli ydinkarjaan ostetaan odotusarvoltaan parhaat hiehot tiloilta sekä Suomesta että Ruotsista. Hiehojen hankinnasta huolehtivat jalostusorganisaatiot Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus (FABA) ja Svensk Avel. Osa eläinaineksesta tulee ydinkarjaan alkioina huuhtelusopimuksen kautta.vo

Ikääntyvien sosiaalisen osallistumisen tukeminen vertaisryhmässä : valmennusmalli vertaisryhmätoimintaan

Sosiaalinen osallistuminen edistää hyvinvointia, osallistumisen tuodessa mielekästä merkitystä elämään. Sosiaalisen osallistumisen on todettu parantavan ikääntyvien terveyttä, omatoimisuutta sekä elämänlaatua. Ikääntyvän henkilön aktiivisen osallistumisen kapeutumista voivat aiheuttaa yksilötekijät, kuten voimavarojen rajallisuus tai uhka niiden vähentymisestä, sekä ympäristötekijät. Vertaisohjaus on tehokas menetelmä ikääntyvien sosiaalisen osallistumisen tukemisessa . Kehittämisprojekti oli osa kansainvälistä HASIC-hanketta (Healthy Ageing Supported by Internet and Community), jonka tavoitteena on ikääntyvien, yli 65-vuotiaiden, osallisuuden lisääminen ja terveellisten elämäntapojen sekä aktiivisen osallistumisen edistäminen. Kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda ikääntyvien sosiaalista osallistumista koskeva valmennusmalli, jonka avulla on mahdollista valmentaa ikääntyviä vapaaehtoisia toimimaan vertaisryhmissä mentoreina. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli edistää tulevien mentoreiden valmiuksia käsitellä ikääntyvien sosiaalista osallistumista vertaisryhmätoiminnassa. Valmennusmalli perustui aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen sekä HASIC -hankkeessa käytettäväksi sovittuihin teoreettisiin lähtökohtiin. Valmennusmalli rakentui ikääntyvien sosiaalista osallistumista koskevista teoriaosuuksista sekä pienryhmätyöskentelyistä. Valmennusmalli pilotoitiin sosionomiopiskelijoiden valmennuksena, jossa tavoitteena oli opiskelijoiden valmiuksien lisääntyminen ikääntyvien vertaismentoreiden valmentajina ja tukijoina. Valmennukseen liittyi kaksi kyselyä, joista saadun palautteen avulla valmennusmallia kehitettiin. Kehittämisprojektin lopputuloksena luotiin ikääntyvien sosiaalista osallistumista tukeva valmennusmalli. Sen avulla voidaan valmentaa ikääntyviä vapaaehtoisia toimimaan vertaisryhmissä mentoreina.Social participation is an important determinant of successful, healthy aging and it has been shown to improve the health and quality of life of older people. Aging and the lack of resources as well as the circumstances may cause a decrease in participation. It is possible to support elderly people in social participation by using educational interventions and enhancement. This project was a part of HASIC - project (Healthy Ageing Supported by Internet and Community) and belonged to a peer group mentor’s education. The aim of the project is to empower older people (65+) to adopt healthy lifestyles including enhancement of increased social participation and activity. The objective of the development project was to create a coaching model for elderly volunteer mentors which can be used to coach future peer leaders. A further objective of the development project was to promote the future peer group mentors capacity to deal with social participation in peer group activities. Development and implementation of the coaching model was based on literature and the theoretical basis of HASIC-project. The coaching model included information about evidence-based social participation of older people. The coaching contained theory and group work activities. The coaching model was piloted twice with the students of Bachelor of Social Services programme. The aim of the coaching was to improve the participants’ capacity to coach and support aged peer group mentors. The model was improved by the feedback received from the participants after both coaching sessions. With participants’ feedback it was possible to evaluate and develop the coaching model. The result of the project was the coaching model for peer group mentors for supporting social participation of older people

Integrin α2β1 in nonactivated conformation can induce focal adhesion kinase signaling.

Conformational activation of integrins is generally required for ligand binding and cellular signalling. However, we have previously reported that the nonactivated conformation of α2β1 integrin can also bind to large ligands, such as human echovirus 1. In this study, we show that the interaction between the nonactivated integrin and a ligand resulted in the activation of focal adhesion kinase (FAK) in a protein kinase C dependent manner. A loss-of-function mutation, α2E336A, in the α2-integrin did not prevent the activation of FAK, nor did EDTA-mediated inactivation of the integrin. Full FAK activation was observed, since phosphorylation was not only confirmed in residue Y397, but also in residues Y576/7. Furthermore, initiation of downstream signaling by paxillin phosphorylation in residue Y118 was evident, even though this activation was transient by nature, probably due to the lack of talin involvement in FAK activation and the absence of vinculin in the adhesion complexes formed by the nonactivated integrins. Altogether these results indicate that the nonactivated integrins can induce cellular signaling, but the outcome of the signaling differs from conventional integrin signaling

Kaupunkiluonto ja monikulttuurisuus – maahanmuuttajat luontoalueiden kokijoina ja käyttäjinä

Kaupungistuminen ja maahanmuutosta seuraava monikulttuuristuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia. Kaupunkiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille korostuu väestön keskittyessä kasvaville kaupunkiseuduille, mutta kaupunkiluonnon merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa ei ole juurikaan tutkittu. Tässä raportissa: - Kartoitetaan, miten eri maahanmuuttajaryhmien määrä on kehittymässä Helsingin seudulla ja mitkä ovat suuria tai kasvavia ja siten erityisesti huomionarvoisia ryhmiä. - Selvitetään, mitä tietoa on saatavilla ihmisten luontosuhteen vaihtelusta eri kulttuureissa. - Selvitetään, millainen merkitys kaupunkiluonnolla on maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen elinympäristöön ja yhteisöön. - Muodostetaan käsitys keskeisistä tiedon puutteista ja tutkimustarpeista. Maahanmuuttajien määrän kehitystä Helsingin seudulla tarkastellaan tilastojen avulla. Lisäksi arvioidaan tilastojen käyttöön liittyviä haasteita. Eri kulttuuritaustaisten ryhmien luontoon liittämiä merkityksiä ja luonnon käytön tapoja tarkastellaan aiempien tutkimusten perusteella. Maahanmuuttajien luontosuhteeseen keskittyvää kotimaista tutkimusta ei juuri löytynyt, mutta aiheeseen liittyvistä tutkimuksista käy ilmi arvojen ja kokemusten vaihtelu kulttuurien välillä. Julkaisussa esitellään esimerkkitapauksia luonnon merkityksistä maahanmuuttajien integroitumisessa ja pohditaan integroitumisen edistämisen mahdollisuuksia Helsingin seudulla. Pyrittäessä edistämään yksilöiden ja ryhmien integroitumista on tärkeää tunnistaa luontoalueiden mahdollisuuksia symbolisen tunnistamisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luomisessa. Tietoa tarvitaan myös siitä, millä tavoin näitä mahdollisuuksia voidaan tukea luontoalueiden maankäytön ja hoidon suunnittelun kautta. Maahanmuuttajien näkemysten ja kokemusten hyödyntäminen voi auttaa kaupunkien suunnittelua löytämään muuttuviin olosuhteisiin sopivia toimintatapoja ja ratkaisuja

ASMO-ohjelma tuotti kaksi huipputason keinosiemennyssonnia

Ydinkarjan valintaohjelma ASMO on tuottanut keinosiemennyssonnien terävimpään kärkeen kaksi huippusonnia, ASMO Nyyrikki ET:n ja ASMO Naturan. Viimeisimmän sonnien jälkeläisarvostelun perusteella nämä kaksi pääsivät sonnien parhaimmistoon eli isäsonnien luokkaan. Isäsonneina niitä käytetään valtakunnallisessa jalostusohjelmassa parhaimmille ayrshire-lehmille. Näistä siemennyksistä saadaan taas seuraavan sukupolven jalostuseläimet suomalaisille karjanomistajille.vo

Konstruktionistisia tulkintoja marginalisaatiosta ja aikuisten parissa tehtävästä sosiaalityöstä

publishedVersionPeer reviewe

Oman tulevaisuuden hallinnan mahdollisuudet ja mahdottomuus

Tässä puheenvuorossa käsitellään näkemystä, millaisia oman työn ja elämänhallinnantaitoja tulevaisuudessa voi tarvita. Puheenvuoron ydinajatuksia ovat tulevaisuuden työnmonenlaiset erilaiset ympäristöt ja niissä tarvittavat hyödylliset ajattelun taidot. Lisäksikäsitellään tulevaisuusohjausta, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöitä hahmottamaanja tekemään tietoisia omaa tulevaisuutta koskevia valintoja. Tässä käsitellään tulevaisuusohjauksenteoreettisia lähtökohtia ja menetelmien kehittämistarpeita

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuusohjaus on tulevaisuudentutkimuksen ja kokonaisvaltaisen ohjauksen lähtökohtien yhdistelmästä syntynyt ohjausmenetelmä, jota voi hyödyntää eri koulutuksen ja ohjauksen konteksteissa. Kiteytettynä kyse on tulevaisuudentutkimuksen perusteiden ja menetelmien soveltamisesta yksilön tai ryhmien tulevaisuusajattelun kehittämisessä ja ohjauksessa. Tulevaisuusohjauksessa ei keskitytä vain seuraavan askeleen tai valinnan miettimiseen, vaan oman ajattelun ja valintojen tarkasteluun ajallisesti ja sisällöllisesti laajemmassa kontekstissa. Keskeistä on kriittisyys, reflektio ja kokonaisvaltaisuus. Tulevaisuusohjauksessa tulevaisuutta tarkastellaan avoimena ja useita erilaisia mahdollisuuksia sisältävänä. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty vaan siihen voidaan vaikuttaa omilla teoilla ja valinnoilla. Tulevaisuusohjauksen menetelmät auttavat tunnistamaan eri vaihtoehtoja ja kehittämään ymmärrystä valintoihin vaikuttavista tekijöistä. Tässä artikkelissa esittelemme tulevaisuusohjauksen historiaa, keskeisiä käsitteitä ja elementtejä sekä sen soveltamista eri koulutuksen ja ohjauksen konteksteissa.</p